Aamukahville pitää päästä

(ja tämä on siis Assari eikä se Rouva :))

Assarin osana on saada kuppi kahvia reissuilla, mutta nyt kun Rouva on Espoossa ei se oikein onnistu. Joten piti ottaa onni omaan haltuun ja lähteä aamukahville. Blogin hengessä se pitää tehdä meloen. Joten, kohti rantaa ja sen yli. Meloen Matildanjärvellä kun pääsee Teijon kansallispuiston luontotaloon. Siellä on kahvila!

Vesivempeleeksi valikoitui merikajakki Kiiro. Se on hieno. Niin hieno, ettei tällainen tavallinen ihminen ymmärrä. Merikajakin ominaisuuksiin kuuluu kiikkeryys, joka kuulemma kompensoi sitä, että merellä keikkuu. Tavallisen ihmisen korviin se tuntuu ristiriitaiselta. Mutta viis siitä.

Kiiro on muuten japania, keltainen. Kaikki perheen kanootit/kajakit on nimetty japaniksi. Tähänkin on syynsä.

Melominen itsessään onnistui normaalin keikkuen. En ole aiemmin melonut kahvilaan, vaan oikaissut metsän halki. Saavuin siis Kavanderinlahden uimarannan kautta. Äkkinäinen ei keksi muuta reittiä kahvilaan kuin erittäin jyrkkää kallionrinnettä kipuaminen. Kajakki jää kaukaiseen Kavanderinlahteen.

Sitten erinomainen kuppi kahvia ja aivan tuore munkkirinkeli. Loistavaa.

Takaisin tullessa huomaan, että kallionrinteen vierestä on opastus sen ohi. Se on jopa lyhyempi reitti.

Kun Rouvakin on aina niin innoissaan noista karttakuvista liitän tähän kartan melonnasta. Se todistaa, että muutkin reitit kuin suorat ja nopeat vievät perille.

ps : Kiiro taitaa mennä myyntiin. Se on liian hieno minulle, en ymmärrä sen hienointa ominaisuutta, keikkumista. Katso tarkemmin täällä, myös vaihto vakaaseen retkikajakkiin käy. Avainsana vakaa.

Leppoisissa myötätuulissa Kiskonjoelta Särkisaloon

Tänään tuulet olivat myötäiset ja aurinkokin paistoi.  Eipä juuri meloa tarvinnut, kun virta vei ja tuulet kuljettivat Kiskonjokea pitkin kohti Särkisaloa.  Merellä myötäinen meno jatkui ja sai nauttia kauniista maisemista ja kesätuulista pienen meren ylityksen ajan. Suistoalueella törmäsimme parikin kertaan ylvääseen harmaahaikarapariskuntaan (katso ohilento videolta).  Itseasiassa olimme jättäneet auton Aisbölenkarin puolelle, joten jos tarkkoja ollaan niin itseasiassa emme Särkisaloon saakka menneet.  Mielellään olisi retkeä jatkanut pienen pyöreäaukkoisen sillan jälkeenkin.  Kävin maisemaa hieman kurkkaamassa. Jokea pitkin olisi päässyt Finnarinselälle ja siitä sitten sillan ali Särkisaloon. Ensi kerralla sinne sitten.

Videolla harmaahaikarat:

Joella (n. 4 km):

Merellä, ja päätepiste (n. 2km):

 

Reitti:

 

 

Perniön järviä: Sahajärvi

Sahajärvi Teijon kansallispuistossa on kovin kaunis järvi, ympäröivillä rannoilla on jylhiä kallioita, ja järvivesi on kirkasta.  Erikoisuutena järveltä löytyy kaksi käsikäyttöistä köysilossia, joilla pääsee järven saareen kätevästi patikkaretkellä (Rengasreitti Sahajärvi 8 km). SUP -lautailuun ne toivat jännittävän lisän, niiden vaijereiden ali piti päästä katkaisematta kaulaa. Se onnistui kyllä ihan helposti, kunhan meni makaamaan laudalle lähellä lossin lauttaosaa, siinä köysi on korkeimmillaan. Kun saavuin takaisin rantaan,  tuli kunnan vesinäytteenottajakin paikalle, ja kertoi että hyvässä kunnossa on järven vesi. Hieno järvi supata ja patikoida.

Perniön järviä: Hamarijärvi

Mökillä on menossa maalausurakka, mutta sain kuitenkin houkuteltua miehen mukaan aamuSupille. Pakkasimme kaksi pumpattavaa lautaa autoon ja suuntasimme kohti Kirjakkalan ruukkialuetta ja siellä sijaitsevaa Hamarijärveä. Hamarijärvi näyttää kartalla hauskasti mutkittelevalle pitkulalle.  Ja sitä se olikin, mutta yhtä asiaa emme sovelluskartalta tajunneet, nimittäin järven itäosaa ympäröi suoalueet.  Tai onko ympäröi edes oikea sana, järvi tuntui jatkuvan maalle tai metsään tai siis oikeammin siis suolle/suona. Oli aika erikoinen ja veikeä näky.

Hamarijärvi oli mukava melottava, paikoin oli täysin tyyntä ja sen verran oli selkäalueita, että jonkin verran oli tuulta ja pientä aaltoakin.  Aurinko paistoi tänään mukavasti , joten järvellä vierähti helposti puolitoista tuntia.  Sen jälkeen onkin ollut ihan rento ja laiska olo.  Pitäisi tästä vääntyä maalaamaan, ehkä kahvin ja keksin voimalla onnistuu.

P.S. Hamarijärvellä näytti olevan toinenkin seurue suppaamassa.  Olivat vuokranneet laudat paikalliselta kajakki- ja lautavuokraajalta, hän tuo niitä tarvittaessa meren tai järvien rantaan.

 

Loma alkaa aamuSUPilla

Ensimmäinen kesälomapäivä, ja mikä olisikaan parempi tapa aloittaa loma kuin mennä aamusta järvelle.  Uimapuku ylle, ja Amazing Aurajoki SUP -paita päälle sekä juoksuhousut jalkaan.  Lisäksi nyt lähti koekäyttöön eilen hankitut crocs -kengät, joita ajattelen uusiksi SUP-kengiksi. Niistä muutama sama myöhemmin. Matildanjärvellä paistoi kauniisti aurinko, kun kiersin Isoholmansaaren.  Vaihdoin muutaman sanan ulkoilijan kanssa, jolla oli mukana metsässä pari koiraa.  Toinen koirista on oikea vesipeto, oli tulossa uimalla luokseni, mutta muutti sittenkin mielensä.  Mukavahan sitä olisi ollut rapsutella, mutta entäs jos olisi halunnut laudalle? Sitten olisi tullut kokeiltua suppaamista koirankin kanssa.

Kiersin Isoholman saaren kauniissa ympärämuodossa, ja palattuani rantaan uin hetken.  Vesi tuntui aika viileälle sinne kahlatessa, mutta kunhan kastautui, niin siihen tottui nopeasti ja uiminen oli oikein mukavaa. Lopuksi nousin vielä hetkeksi SUP-laudalle ja leikittelin hetken, eli kävelin vähän laudalla, päästä päähän ja sellaista. Olipa mukava lomanaloitusaamu. Kun tulin pois vedestä niin kaiken kruunasi hetken kestävä pikkuinen kesäsade. Kun on uikkarit päällä ja muutenkin juuri järvestä noussut, niin tuollainen sadehan on vain ihana. Kesä.

SUP -kengistä vielä. Viikonlopun Amazing Aurajoki SUP 2017 -tapahtumassa huomasin, että kenkäni, joita olen käyttänyt supatessa, eivät ole ollenkaan hyviä osuuksille, joilla kannetaan lautaa ja kävellään.  Uimatossut asfaltilla hiersivät rakot päkiöihin (ja kuluivat itsekin melkein puhki, vanhathan jo olivat) ja reilut sämpylä -malliset crocsit pyörivät jaloissa rinteessä ja nilkathan siinä sitten muljahtelee.  Joten uudet, erilaiset töppöset ovat haussa.  Eilen ostin tyköistuvat remmilliset crocs -kengät ja ne olivat koekäytössä tänään.  Tässä ensiarvio/ekakäyttö.

Istuivat hyvin ja olivat mukavat kävellä sekä hiekkatiellä, pienessä rinteessä että rannalla ja vedessä. Vedessä tietty hörppäsivät vettä, joka ei tullut itsestään ulos, vaan piti ottaa kengät jaloista ja kaataa vesi pois.  Mutta tykkään kuitenkin olla laudalla avojaloin, niin ei mikään ongelma.  Pysyivät tyynessä säässä hyvin laudalla mukana ilman verkkoakin, kulkivat alassuin, jotta vesi valuu pois.  Vaikka ovatkin piukat, niin oli helppo sekä pukea että ottaa jalasta myös laudan päällä.  Varovaista vihreää valoa näille tässä vaiheessa, tämähän oli vasta ekakäyttö ja olosuhteet olivat erinomaiset ja kävelymatka lyhyt.  Jatketaan siis koekäyttöä.

 

 

Hyvää juhannusta!

Illalla hetki tyyntä ja aurinkoista, juhannusSUPin aika. Hyvää juhannusta kaikille!

 

Matildanjärvellä (jäätä näkyvissä!)

Toinen pääsiäispäivä avautui hyvin aurinkoisena Mathildedalissa, ja jo aamusta lämpomittarilukema nousi nollaviivan yläpuolelle (+2).  Iltapäiväksi luvattiin lumisadetta, joten SUP-lauta oli lähdettävä viemään rantaan heti miten.Aurinko paistoi ihanasti järvellä, ja tein pienen lenkin Isoholman saaren ympäri.  Tämä oli vuoden ensimmäinen järviSUP.  Vesi oli ihanan sinistä ja taivas myös, varjoisissa paikoissa oli vielä kunnon (paksuus 10 cm) jäälautat, joita päin ei kannattanut törmätä. Saaren toisella puolella tuuli jonkin verran, joten pääsi vähän tekemään töitäkin (verrattuna jokisuppeihin, joissa on mukava lillua virranvietävänä, jos tuuli ei ole vastainen). Maisemat olivat kauniita auringon valaistessa tienoot.

 

Jokisuppauksen aatelia

Tänään oli kaikki elementit jokisupissa kohdillaan: vettä oli runsaasti ja virtausta myös, aurinko paistoi ihanasti, lauta oli tosi hyvä ja lintujakin näkyi ja kuului. Matkaa kertyi Perniönjoella helposti 7,9 km.  Lähtöpaikka oli tällä kertaa Yliskylän kirkon vieressä.  Paikalla on sijainnut kirkko jo keskiajalla, nykyinen kirkko on rakennettu 1700-luvulla.  Kirkko, ja sitä ympäröivä hautausmaa,  ovat oikein kauniit ja tällaiset kauneudet kruunaavat SUP-retken. Muita mainittavia nähtävyyksiä tällä reitillä olivat jättimäinen viljasiilo ja ohikiitävä juna.

Koska vettä oli runsaasti, en juuttunut mihinkään kiinni.  Joka on aika harvinaista herkkua joella.  Tällä samalla jokiosuudella viimeksi juutuin kunnolla kiinni joen poikki menevään lautaan.  Oli se siellä nytkin, mutta sopivasti joenreunasta mennen se ei edes hipaissut evää.

Uusi lautani on ihana, olen todella tyytyväinen valintaani.  Ja olen myös tyytyväinen siihen, että hankin nyt, pitkäaikaisen vastaanpanemisen jälkeen, (myös) ilmatäytteisen laudan, sen kuljettaminen autolla on helppoa myös ihan vain omin voimin.  Ja täyttäminen ja takaisin reppuun kasaaminen sujuu jo kahden keran jälkeen rutiinilla.  Ja toki, sähköpumppu on ilo.  Pitää vain muistaa ladata se välillä, tänään tuntui, että se vähän hyytyi, joten lataukseen joutui (kolme täyttöä takana).  Akku on onneksi pieni ja kevyt, helppo kuljettaa ja siirrellä.

Poistuin joesta Perniön keskustan rajalla, joka on tuttu nousupaikka.  Jos joenpinnan korkeus pysyisi korkeana, niin mielelläni jatkaisin tästä paljon pidemmälle kohti merta.  Tiedän, että entisen kunnantalon kohdalla, sillan alla on pieni putous, jonka kivet ovat yleensä aina näkyvillä ja estävät vesipelillä menon, eli matalamman veden aikana, siitä ei mennä.  Mutta näin korkean veden aikaan se onnistuisi.  Siitä tulisikin kunnon seikkailu ja retki, jos tämän päivän alkukohdasta jatkaisi eilisen retken alku/loppupisteelle.  Pitäisi varata päivä aikaa ja evästä, mutta olisi se hauskaa.

 

Vuoden ensimmäinen SUP!

Maaliskuun 18.päivä ja vuoden ensimmäinen SUP tehty! Aivan loistavaa.  Sää oli aurinkoinen (+6 C), Perniönjoessa oli muutamia pieniä jäälauttoja väisteltäväksi, ja oli suppaus taas vaan niin ihanaa. Asuvalinta oli onnistunut, vain neopreenikäsineet olivat liikaa, niinpä ne joutuivat laudan nyöreihin retken ajaksi.

Samalla oli ensimmäinen kerta myös uudella ensimmäisellä omalla ilmatäytteisellä laudalla, Fanatic Falcon Airilla, on kyllä mieluinen lauta.  Pumppaaminen sähköpumpulla sujui betonimöhkäleen päällä mainiosti, maa olikin yhtä kuravelliä, ei siinä olisi voinut lautaa käsitellä, ellei olisi samalla ottanut mutakylvyn.  Ja tuli todennettua, että siinä ajassa, kun pumppu hoitaa homman, voi tehdä muut valmistelut. Suppaus sujuu hyvin siis myös ilmatäytteisellä laudalla.

Jotta tulisi hattutemppu ensimmäisistä kerroista niin olihan minulla ensimmäistä kertaa mukana myös Polar M400 urheilukello, sen karttakuva on kyllä vähän vaatimaton, mutta matkaksi kertoi taivalletun 2,1 km.  Vähäinen on tuo määrä kilometrejä, mutta ihan passeli näin vuoden ekaksi kerraksi.

Tästä alkakoon ihana SUP-kesä!

P.S. Päivän ekakertojen sarjan kruunasi vuoden ensimmäinen grillaus: makkarat grilliin ja sinappia päälle.  On tässä kyllä jo ihan kesän tuntua.

Suppijoella

Perniönjoki osa 1

Yläjuoksulla Yliskylän kohdalla joessa on hyvä virtaus ja vettä on paljon, ja niin on jäälauttojakin.  Nyt voisi lähinnä hypätä melan kanssa lautalle ja kokeilla jäälautasuppia.  Miksi sitä voisi kutsua? Lähinnä hulluudeksi.

Perniönjoki osa 2

Lähempänä merta on enemmän jäätä, nyt voisi mennä jään päälle kävelemään, jos todellakin olisi hullu.

Odotellaan suppauksen kanssa vielä hieman.