SUP & Breakfast, täydellisen ihanaa!

Torstaiaamuna kello herättää klo 5.30.  Nousen reippaasti, olenhan innoissani, kävelen keittiöön, aurinko paistaa jo pilvettömältä taivaalta, luonto on vihreää ja taivas niin sininen, lämpötila näyttäisi olevan +8.  Ei kovin paljoa, mutta onhan vielä aikaista. Menen suihkuun.

Syön vähän jougurttia, että jaksan meloa.  Pukeudun juoksuhousuihin ja T-paitaan, tuulitakki lähtee mukaan, mietin sitten rannassa tarvitseeeko sitä, Twentyknotsin aamusup, SUP & Breakfast on alkamassa.

Kello on 7, ja keräännymme Kalastajatorpan rantaan. Meitä on viisi osallistujaa ja kaksi ohjaajaa, Maria ja Paul.  Porukka on ehkä vähän unista, mutta onko se nyt mikään ihme.  Kaikki ovat kuitenkin oikein hyvillä mielin ja odottavat innolla retkeä.

Meri on täysin tyyni. On ihmeen hiljaista, olemme Helsingissä, melkein keskustassa, ja on yllättävän hiljaista, silloin tällöin kuuluu auton ääni kaukaisuudesta, mutta lintujen äänet sitäkin enemmän.  On rauhallista. On ihanaa. Melomme äänettömästi Seurasaaren sillan luo, vaihdamme muutaman sanan,  miten tämä on niin ihanaa.

Sillan jälkeen teemme muutaman rentouttavan venytyksen ja makoilemme hetken laudoilla.  Luonnon hiljaisuus ja satunnaiset lintujen äänet luovat rauhoittavan ilmapiirin, tässä viihtyy.

Hetken päästä lähdemme taas liikkeelle ja takaisin kohti lähtöpaikkaa.  Meren tyyneys on hämmästyttävää.  Yleensä täällä käy iltapäivisin, jolloin tunnelma on hyvin toinen.  Silloin on tuulta, aaltoja ja monenlaista vilskettä aalloilla. En laittanut tuulitakkia päälle, ei sitä tarvinnut, aurinko lämmitti ihanasti.

Siirrymme Kalastajatorpalle aamiaiselle. Aamiainen on huippu, kaikkea mitä vaan voi toivoa on tarjolla, raikasta ja hyvää. Kahvi ja appelsiinimehu tuodaan pöytään. Juttelemme mukavia ja tutustumme hieman toisiimme.  Tunnelma on leppoisa ja mukava, kaikilla on hyvä olla. Hilton hotellin johtajiston edustaja tulee tervehtimään, ja tuo meille pienet sievät ankat ja hän järjestää henkilön ottamaan meistä yhteiskuvan aamiaisen ääressä. Nautimme aamiaisen rauhallisissa merkeissä loppuun ja osallistujat lähtevät pikkuhiljaa töihin tai muihin päivän puuhiin.  Päivästä tulee varmasti hyvä, parempaa alkua ei voisi olla.

Työt ja murheet unohtuu

Tänään menimme muutaman työkaverin kanssa suoraan töistä laudoille. Sää oli aurinkoinen ja jonkin verran tuulinen.  Meri, luonto, laineet ja linnut tyhjentävät pään kaikesta muusta ja voi nauttia  kesästä kaikin aistein.  Merellä oli muitakin nautiskelijoita kauniissa kesäsäässä: kajakkimelojia, soutuveneitä, moottoriveneitä ja jopa dragon boat. Menimme Kalastajatorpan rannasta Seurasaaren kauniin sillan ali iloiten erilaisista tuuliolosuhteista täysin tyvenestä pikkupuhuriin.

Espoon järvet 2/73: Pitkäjärvi

Tänään oli SUP -vuorossa Espoon järvi  numero kaksi, Pitkäjärvi. Ajattelimme alunperin lähtöpaikaksi Laaksolahden uimarantaa, mutta siihen ei päässyt kovin lähelle autolla, niin jatkoimme hieman eteenpäin ja niin löytyikin mitä mainioin vesille laskupaikka.  Aivan Pitkäjärventien varressa on virkistyspaikka, jossa on pieni patio, penkkejä, autoille tilaa ja veneranta, josta oli todella helppo lähteä järvelle myös SUP -laudalla.  Penkeillä oli vaivaton täyttää ja tyhjentää lauta ja siitä oli ihan pieni kävely tasaiseen rantaan, josta oli ilo lähteä vesille.  Lisäksi alle kilometrin päässä oli kaupat ja ravintoloita, joten kuskin/kuvaajan oli todella helppo käväistä virkistymässä odotellessa suppaajaa palaavaksi.

Lisäksi järvi oli mukava supattava.  Tänään oli juuri sopivasti tuulta tällä pitkulaisella järvellä.  Ensin kiisi yhteen suuntaan hyvässä myötäisessä, ja sitten pääsi tekemään töitä vastatuulen ja loppuhuipentuma oli mukava sivutuuli ja -aallokko.  Laudalla oli mukana uusin kuvaushärpäke, teline useammalle kameralle, kiinnitys toimi hyvin eikä ollut kiusaksi mitenkään.  Hyvin on mies tuon suunnitellut ja toteuttanut.

Jos sinulla on oma lauta, tämä on oikein suositeltava suppauskohde. Luulenpa itsekin käyväni täällä uudestaan, vaikka etsimässä Glimsån -joen alkukohtaa, joka käsittääkseni ei ole melottavissa, mutta voi sitä käydä kurkkaamassa kuitenkin.

 

TwentyKnots uutuus: viikkotreenit!

TwentyKnots on aloittanut tänä kesänä uutuutena viikkotreenit niin suppailuun kuin myös purjelautailuun.  Olin tänään mukana ensimmäisessä SUP -viikkotreenissä.  Meitä oli kymmenkunta osallistujaa ja kaksi ohjaajaa, Mia ja Paul.  Aluksi kävimme Mian johdolla tekniikkaa ja tekniikkatreeniä.  Olikin tosi hyvä näin alkukauteen.  Syytä lienee palautella mieleen myös pari kesää sitten käymäni tekniikka-kurssin oppeja, tämä oli hyvä pikakertaus. Sitten kiersimme Kuusisaaren, jonka toisen puolen sivutuuli ei ollut ystäväni, mutta tulipahan muistutus siitä, että sivutuulta ja rentoutta siinä pitää treenata.  Kun pääsimme Kuusisaaren toiselle puolelle,  siellä odotti mukavan reipas vastatuuli, jossa oli mukava tehdä töitä.  Lisäksi teimme laudan päällä kävelyharjoituksia ja jalkojen asennonvaihtoja.  Näistä tykkäsin kovasti!  Pitää jatkaa omatoimisesti, auttaa varmasti löytämään rentoutta tuohon sivutuulihaasteeseenkin.

Olipa mukava supata porukalla! Kiva tavata muita lajista innostuneita, jutella kokemuksista ja varsinkin joutua oman mukavuusalueen ulkopuolelle, siinä sitä tuppaa pysymään,  kun itse määrää tahdin ja suunnan.  Tulen varmasti osallistumaan uudestaan viikkotreeneihin.

Espoon järvet 1/73: Bodominjärvi

Bodominjärvi on Espoon suurin järvi, joten se oli luonteva aloituskohde Espoon järvien valloitukselle SUP -laudalla. Sää oli tänään sopivan aurinkoinen, ja se olikin houkutellut väkeä runsaasti Oittaan ulkoilualueelle. Lapsiperheitä oli todella runsain  mitoin leikkipuistossa, jokunen meloja ja soutelija oli järvellä ja muutama reipas tenava oli uimassakin!  Laudan pumppaus sujui joutuisasti parkkipaikan läheisyydessä, ja siitä sitten lauta kainaloon ja kanto alamäkeen rantaan.

Tuuli oli sivumyötäinen,  joten oli mukava antaa tuulen painaa reitti järven vasempaan reunaan.  Ajatus oli kiertää järven keskivaiheella oleva saari, se on tullut tehtyä aikaisemminkin, mutta tuulen myötävaikutuksella reitti vaihtuikin koko järven läpi suppaamiseksi.  Ja sinne sitä sitten mentiin, tuuli oli voimakkaasti myötäinen, joten matka taittui mukavasti.  Samalla tuli mieleen, ettei ehkä huvita lähteä vastatuuleen takaisin  vaahtopäisessä aallokossa, joten aloin silmäillä vastarantaa, josko sieltä löytyisi sopiva rantautumispaikka, josta voisi soittaa miehelle ja kertoa, etten olekaan tulossa alkupisteeseen takaisin, vaan minut voisi hakea toisaalta. Autoja näkyikin hyvin liikkuvan rannan tuntumassa, joten uskoin uuden hakupaikan löytyvän helposti. Ja näin kävikin, löytyi oikein kaunis rantautumispaikka, josta oli lyhyt matka autotielle.

Tänään oli matkassa mukana ensimmäistä kertaa myös melaan kiinnitetty kamera, joka otti automaattisesti kahden sekunnin välein kuvia.  Ja hauskoja kuvia ottikin, muutama kuva näistä kuvien joukossa, ne erottaa aika helposti.

Lue lisää Bodominjärvestä Järviwikistä.

P.S. Oittaalla on SUP -lautojen vuokrauspiste, joten tänne pääsee helposti suppaamaan, vaikka ei olisi omaa lautaa.

Espoossa on 73 järveä

Tiesitkö, että Espoossa on 73 kappaletta vähintään hehtaarin kokoista järveä (www.jarviwiki.fi/wiki/Espoo)?  Tästä voisi viritellä itselleen Espoon järvet -haasteen: suppaa kaikissa Espoon järvissä. Kuulostaa kivalle ja isollekin haasteelle. Aloittaisiko vaikka huomenna?

Jokiseikkailu Keravanjoella

Seurailen Facessa SUP Suomi -ryhmää, ja huomasin siellä viikolla Tuusulanjärven Suppailijoiden kutsun JokiSUPseikkailulle Keravanjoelle tänä sunnuntaina.  Olenhan kovasti tykästynyt jokiin, joten pistin viestiä, että tulisin mukaan oikein mielelläni.  Joten tänä aamuna ‘vesikirpulla’ kohti Kellokoskea lauta repussa mukana. Varasin mielestäni aikaa runsaasti, mutta kun tulin paikalle kaikki olivatkin jo valmiina lähtöön, joten ryhdyin ripeästi valmistelemaan lautaa ja itseaäni retkeä varten.

Sähköpunppuni sai ansaittua ihailua, ja syystä, on se niin kätevä! Samalla kun pumppu hoitaa homman, niin voi laittaa muut asiat valmiiksi. Tällä kertaa se tarkoitti myös uusiin ihmisiin tutustumista.  Paikalla oli Helen, Merle, Laura ja Antti. Selvisikin, että Merle, Laura ja Antti ovat kilpailevia suppaajia, joten kovaan seuraan pääsin! Luulin itsekin olevani paremmassa kunnossa kuin todellisuudessa olin. Suppausaika oli sellaiset 2h 20min ja matkaa kertyi 9,3 km, ja loppumatkasta puutui jalkapohjat ja janotti ja väsytti.  Palautuminen oli kyllä nopea, kun pääsi taas maalle kävelemään ja joi puolilitraa vettä. Hyvä opetus: vettä mukaan siten, että helppo juoda matkan aikana ja rentouta jalkapohjat ja heiluttele/liikuttele niitä välillä.  Kyllä se tästä taas!

Keravanjoki oli ihana! Sitä on viime vuonna levennetty Kellokosken kohdalla, joten uoma oli Kellokoskelta lähdettäessa mukavan leveä.  Matkan jatkuessa pidemmälle, joki kapeni ja mutkitteli todella hurmaavalla tavalla. Isot, komeat puut reunistivat jokea, ja tunnelma oli satumainen. Tänään vielä sää oli kuin unelma, aurinko paistoi ja mieto mukava tuuli vilvoitti oloa.  Suppasimme ylävirtaan reilun tunnin, pidimme pienen jaloittelutauon syöden pienet eväät ja sitten tulimme samoja jälkiä takaisin autoille.

Oli superkivaa, kiitos Tuusulanjärven Suppailijoille järjestämisestä ja mukaan pääsystä! Nähdään varmaan vielä uudestaan!

What a lovely SUP in London!

A holiday week in London was really nice even the weather was colder than expected, it was almost freezing.  Finally also the SUP session with Active360London was set for Wednesday . The weather on Wednesday was nice and sunny (and it got warmer day by day). The location for SUP was Paddington Basin and Little Venice where long river boats are more typical view than paddleboards.  River boats are lovely and traditional way of transportation in canals in the UK, SUP is a new way to enjoy the beauty of the the rivers. Furthermore the Active360 has a river boat as a base station at Paddington Basin.

The session started at 6.45 pm and the sun was shining when we left from the pier in the Paddington Basin.  The scenery was varying from very urban ones to greener ones along the trip.  Also plenty of birds live in the riversides (e.g. swans and gooses).  The darker side of the urban canal is all the junk and trash which ends on and in the water.

The session was definitely lovely, first half was relaxing and easy and the second half a good exercise against the wind.  And the people were extremely nice! People who all share the passion for SUP. Loved to meet you all Sam, Sarah, Charlie and the two ladies! And welcome to Finland, let’s have a SUP together here as well!

 

Getting ready:

 

And go:

And the paddled route (includes also an underground trip to Paddington Station :)):

Not SUP today (even it was on the to-do-list)

The second day in London started as grey as it was forecasted. But the mood was sunny anyway because the plan was to have a nice stand up paddle boarding tour in the area of Paddigton basin & Little Venice.  We took two underground lines to get Edgware Road where the SUP stand of Active360/London is located. I recognized in the reservation system where I booked the place for the session that I was the only one who was booked this session so I was mentally prepared that there might not be a tour today.  But what happened was a totally surprise: there was no-one on the spot and no-one showed the time we waited.  Ok, the weather was chilly almost freezing but still… Maybe on Wednesday, the canal looks a nice place to paddle.

Vessasta vesille

Tämän päivän sääennuste oli sen verran kalsea, että epäilytti pääseekö ollenkaan vesille, ja yöllä ja aamullakin vielä oli -5 pakkasta.  Kauheasti kuitenkin teki mieli Halikonjoelle, niin päädyimme ratkaisuun, että lähdetään Saloon, käydään katsomassa Halikonjoen lähtö- ja päätepaikka, mille niissä näyttää, onko jäätä vai ei.  Ja päätetään sitten tuleeko suppailu- vai shoppailupäivä.  Hyvällehän ne näytti, ei jäätä, hyvä virtaus ja tuulikin oli myötäinen.  Joten tankkaamaan itsensä  Varsinais-Suomen parhaalle kahvipaikalle eli Design Hilliin, jonka jälkeen tarvitsi vaihtaa märkäpuku ja muut releet, koska päällä oli shoppailuasu.

Mikäs siinä sitten, Hanhivaaran liikuntakeskus on tuttu kuntosalipaikka, ahtauduin sen veskikoppiin ja vaihdoin vaatteet.  Käy se näinkin. Sitten kokka kohti Halikon museosiltaa, jonka vierestä lähtö tapahtui.  Tuuli oli kylmä ja varsin navakka parkkipaikalla, jossa lauta pumpattiin, mutta kun laskeutui joelle, niin siellähän oli suorastaan mukavan keväistä, joenpenkka suojelee tuulelta ja kävi vielä todella hyvä tuuri, koko matkan oli kohtuu aurinkoista.

Halikonjoki oli mukava melottava, näin alkukesästä vettä on runsaasti ja virtaus oli hyvä. Ei mitään ongelmaa,  ei missään kohti kiviä, jotka viimeksi olivat selkeästi näkyvillä.  Harva jokiretki mennyt näin sujuvasti, yleensä juuttuu johonkin tai joutuu matalikon tai puunrungon takia kääntymään takaisin.  Tällä joella on myös luksusnäkymiä, kartano ja sen puutarhan patsaat sekä kaunis silta.  Muutamat patsaat näkyvät nimenomaan erikoisen hyvin vesiltä, kivasti laitettu rantaan.

Halikonlahden suistoaluetta lähestyttäessä tuli paljon lintuja näkyviin.  Kuulin myöhemmin, että siellä oli aamulla bongattu harvinainen punapäänarsku, ja sitä olikin tullut etsimään ja katsomaan suuri joukko lintubongareita. Itse en tiennyt sellaista lintua olevankaan, mutta kiva oppia uutta.  Pitäisikin tutustua enemmän vesilintuihin, niitä kun näkee SUP-laudalta usein, olisi mukava tietää, mitä näkee.